Mukana menossa

Iris oli tänään tallilla mukana ihmettelemässä hevosia. Hihnassa Iris käveli oikein mallikkaasti tallille ja turvallisuussyistä sitten isännällä sylikyytiläisenä, kun nousin hevosen selkään. Isäntä, Iris ja poika lähtivät kotia kohti, kun me jatkettiin pollen kanssa metsätielle ratsain. Uni maittoi pennulle ulkoilun jälkeen ja muu maailma unohtui, kun Iris käpertyi olohuoneen matolle rullalle ja laittoi silmät kiinni.

Viimeyökin meni vain kahdella herätyksellä. :) Klo 12 piti päästä juoksemaan ja pisulle, klo 03.00 sama juttu ja klo 07.00 piti sekä pojan, että pennun saada pöperöä pöytään ja siitä se meidän päivä sitten lähtikin käyntiin. Oli mun vuoro tehdä perheelle aamiainen, joten kahvin keittoon ja puurokattila porisemaan. Onneksi ei tarvinnut häärätä keittiössä yksin. Iris nimittäin reippaana tyttönä "auttoi", kun tämä on nääs hiffannut mistä päin taloa löytyy ruokaa ja siellä suunnalla on aina hyvä olla kytiksessä JOS sattumoisin jotain murusia tuo emäntä, isäntä tai lapsi pudottaa lattialle. :)

Huomenta maailma!

Ensimmäinen yö kotona meni hyvin. Iris heräsi neljältä täynnä engergiaa. Pisulle, pieni annos ruokaa ja nukkumaan - oli meidän suunnitelma, vaan ei Iriksen. Nukkuminen on yliarvostettua ja niimpä tuo ukkokulta nousi ja siirtyi tyynyn ja peiton kanssa olohuoneen sohvalle Iris kainalossaan. :) Olivat kuulema leikkineet energiat pihalle ja käyneet viideltä takasin nukkumaan. Lapset on lapsia ja yöheräilyt tuttua tässä perheessä. Muutama rapsutus ja Iris nukkui boksissaan sohvan vieressä aamu kahdeksaan, jolloin molemmat tulivat herättämään sekä minut, että pojan. Sain aamiaisen sänkyyn ja juotiin kahvit Iriksen hengaillessa mukana ja pojan leikkiessä pinnasängyssä vieressä.

Sitten lähdettiin koko perhe ulos auringonpaisteeseen. Pisut sinne, pisut tänne ja pari risua mukaan sisälle. Ääntä tästä pikkutypystä lähtee ja siitä seuraavassa:

Tervetuloa kotiin pikku Iris!

Tänäaamuna puoli kahdeksan aikaan satamassa meitä odotti Marke pienen nyytin kanssa. Jäi todella hyvä tuntuma itse kasvattajasta ja lähdettiin hyvillä mielin takaisin kotisaarelle. Iris innostui leikkimään hytissä ja häntä vipatti! Meni hetki, niin pieni kömpi omaan boksiinsa ja nukahti riepu ja pallo kainalossa.

Satamasta ajettiin suoraan anopin luo, joka katsoi paperit ja otti kymmeniä kuvia Iriksestä. Sen jälkeen suuntasimme Zoo Arkenista hakemaan pennulle pussillisen ruokaa. Valittiin pennulle Hill's NB Canine Puppy Mini/Medium.

Nyt koko perhe levätään päivän reissun jäljiltä. Poika nukkuu, mies rentoutuu hierontatuolissa olohuoneessa ja Iris on syvässä unessa. Minä kirjottelen blogia ja kuuntelen "Celtic music"-soittolistaa Youtubesta. Koko perhe siis kasassa ja kaikilla hyvä mieli. Tähän on hyvä lopettaa tämän päivän kuulumiset. Tässä kuva Iriksestä kotona pihanurmikolla:

Pikapostaus Turun satamasta. Pieni muru on ihan kohta meidän!

Päätös tehty

Lisää kuvia katsottu koko suvun ja kenneltuttavien voimin. Pentu on enemmän, kuin tervetullut meille! Marke tuo pennun Turkuun, josta iso kiitos ja kumarrus! Ensiviikolla tämä suloisuus muuttaa meille. Nyt karvakerä on 9vk ja siitä kuva alla:

Tervetuloa meille!

Hei! Uusi lehti elämässämme kääntyy ja odotamme shelttipentua saapuvaksi ensiviikolla. Siitä blogin otsikkokin. Hirsituvan kennelistä meille on varattu pentu nimeltä "Kaikki on satua". Puhelu Marke Kärkkäiseltä piristi raskaan viikon päätteeksi ja ilon pulpahduksia alkoi sadella viimein. Nyt sylimme on avoin hauvavauvalle. Anopilta saatiin myös hyväksyntä pennulle. Anoppi oli katsonut pennusta kuvat "suurennuslasilla" toisen shelttikasvattajan kanssa ja näyttivät molemmat vihreää valoa meidän pentuhankinnalle.

Hirsituvan kennel sijaitsee Ahvensalmella keskisuomessa. Tänäiltana odotan vielä viimeiset kuvat pennusta ja sitten tehdään lopullinen päätös. Tässä blogissa siis seurataan tulevan pentumme elämää ja kehitystä. Elämää täällä Ahvenanmaan saaristossa maaseudulla meren äärellä, tutustumista agilityyn ja näyttelyihin, riehumista pihanurmella ja talven riemua pienen koiranpennun näkökulmasta. Elämä jatkuu läpi raskaidenkin aikojen yhdessä tassu tassua vasten kulkien. Koiraperinne jatkuu meillä Lemlandissa anopin tukemana ja laajan ystäväpiirin ympäröimänä. Läsnä minä, mieheni ja rakas pieni poikamme kera karvapallon.

Tervetuloa koiraharrastajat rodusta riippumatta. Toivottvasti myös Marke löytää tänne ja kurkkaa säännöllisesti miten meillä menee!