On olemassa mielenkiintoisia määritelmiä ihmistyypeistä. Seuraava teksti on siis puhtaasti humoristinen eikä sen tarkoituksena ole loukata ketään. Meissä kaikissa asuu joku erityisihminen, joka tarkoittaa sitä miten vapaa-aikaamme vietämme.
Koiraihminen - se kaikkien karvatassujen ystävä, jonka eteisessä/kodinhoitohuoneessa on usein talutushihnoja ristiin rastiin solmussa ja, jonka jokaisen takin taskusta löytyy koiranruokaa pienessä minigrip-pussissa. He imuroivat usein, mutta se ei koskaan näy missään. Usein nämä ihmiset viettävät vapaa-aikansa toisten koiraihmisten kanssa ja keskustelevat juoksuajoista, karvanlähdöstä tai tulevista näyttelyistä ja samalla juttelun lomassa puhuvat luppakorvilleen kohotetulla äänensävyllä lässytellen ja pusutellen, ottavat syliinsä ja tutkivat takut turkista ja antavat siitä minigrip-pussista sydämen muotoisia namipaloja mamman kultipupumussukalle. Huom, nämä ihmiset ovat verkoistoitumisen mestareita ja aina joku tietää jonkun, jolla on pentuja tulossa tai jo olemassa hyvissä ajoin ennen "tavallisille" ihmisille ilmoittamista. Siksi ne parhaat pennut yleensä menevät toisen koiraihmisen tuttavan tuttavalle, sillä juttu kulkee samaa vauhtia lentävän pallon kanssa.
Kissaihminen - itsenäisiä kotona viihtyviä ihmisiä, joiden elämässä on muutakin, kuin kissat. Nämä ovat tosin mestareita laittamaan ylijäämäliksat luksus-kissanruokaan ja ostavat kissalle jopa kiipeilypuun karvapalleron nimellä signeerattuna. Usein kissaihmisten olohuone onkin pelkkää kiipeilypuuta ja keittiössä tuoksuu tuore maksapaté...
Hevosihminen - koko kämppä haisee hevoselle ja hevosihmisellä on useinmiten neliveto maasturi. Hevosihmiset pariutuvat harvoin ei-hevosihmisen kanssa, sillä hevonen on heille elämäntapa. Hevosihmiset eivät ole kovinkaan kiinnostuneita ulkomaan matkoista ja harkitsevat harvoin muuttamista. Hevosihmiset ovat usein treenattuja tyyppejä, sillä fyysinen elämäntapa tapaa näkyä positiivisena merkkinä myös kropassa. Nämä ihmiset osaavat muuten mitä mielenkiintoisempia suuäänteitä naksutuksineen, maiskutuksineen ja hikkailuineen. Turpatovereiden kieltä, sanoisinko.
Puutarhaihminen - se kasvimaan kuningatar, joka on ylipuhunut myös puolisonsa mukaan puuhaan. Nämä pariskunnat harrastavat yhdessä minitomaattien viljelyä ikkunalaudalla ja kesän kohokohta on heillä työntää kätensä multapenkkiin ja istuttaa kaikkea mielenkiintoista pihalle. Se onkin sitten lähes juhlan paikka, kun nämä pariskunnat yhdessä jännittävät mitä sieltä penkistä nousee. Nämä ihmiset myös puhuvat salaa kasveilleen ja vetoavat siihen, että kasvit tarvitsevat hiilidioksidia. Tosiasiassa he luulevat, että porkkanat todella ymmärtävät puhetta. Tätä he eivät koskaan tosin tule myöntämään.
Musiikki-ihminen - jos puhutaan klassisesta musiikista, niin tämä ihmistyyppi puhuu täysin omaa kieltään, joka on usein italian ja latinan välimaastoa. Tälle ihmistyypille on luontaista viettää tunteja tuijottaen nuotteja ja samalla puhua itsekseen sormien liikkuessa kuvannollisesti joko pianon koskettimilla tai musiikki-ihmisen oman pääinstrumentin koskettimilla. Nämä ihmiset eivät voi kuunnella musiikkia rennosti, vaan he usein näkevät nuottiviivaston silmissään ja elävät musiikkia aivan omissa sfääreissään. Usein nämä ihmiset osaavat ulkoa satoja sävellyksiä ja häiriintyvät siitä, jos joku ei-musiikki-ihminen ei ymmärrä heidän kieltään. Näiden ihmisten kodeissa ei näy playstationeita tai laajaa dvd-filmivalikoimaa.
Minä olen koiraihmisen ja musiikki-ihmisen sekoitus, sillä omaan molemmat elämäntavat. Mieheni taitaa olla tuo puutarhaihminen. Hän parasta aikaa ylipuhuu myös minua puuhaan mukaan ja nyt minullakin on omat laventelit ja basilikat ikkunalaudalla. En tosin vielä ole alkanut puhumaan kasveilleni...
Me vietimme tänään päivän Royal canin-tapahtumassa ja ulkoilimme urakalla. Kävelimme lähes 100 koiran voimin kaupungin halki muutaman kilometrin matkan. Yleisöä oli paljon paikalla ja pääsimme moneen valokuvaan. Poju oli kätevästi mukana sylissä ja Iris ihmetteli sitä haukkujen määrää. Siitä ajettiin Jomalan kentälle. Agilitykenttä haravoitiin talkoovoimin ja grillattiin makkaraa siinä samalla.
Anoppi haravan varressa, Iris mukana ja kentän raidallinen tiikerilapsikin pääsi mukaan kuvaan:
Lehtipuhaltimella saatiin rata puhtaaksi:
Kentän toinen puoli lähes valmiina:
Reippaat ulkoilijat:
