Käsi kädessä tassutellen

Pimeän tultua mä puristan sun kättäsi ja tassuasi,
Olettehan tässä vielä huomenna?

 Sä sanot loppuun lauseet, jotka aloitan.
Ja heilutat häntääsi, kun ikävä valtaa huoneen.
Niin... Olettehan tässä vielä huomenna?

 Sä heilutathan häntääsi vielä huomenna?

Voisin kuunnella haukkuasi ja nauruasi soivaa,
kunnes sulaa ikijää tai yö on pysyvää.
Kun raakkuu varikset ja syvälle käy multa,
tiedän jossain onnistuin, kun teihin takerruin.
Mitä pidemmälle päivät käy, mä toivon,
et ikuista tää onni meillä on.